@magdalenahai Aih, ehdin jo luulla että minulta on mennyt jokin tällainen suuri kirjauutinen ohi 😅❤️

@magdalenahai Siis hetkinen, onko Gigille ja Henrylle tulossa jatkoa??! 🤩 Rakastin tätä steampunk-trilogiaa!

Kausimasennus alkaa väistymään ☀️ Pessimistinä odotan toki vielä takatalvea.
#kevät #kausimasennus

Kokoro Sushi, Helsinki
Tunnelmallinen paikka Vallilassa. 👌🏼

(Sushit saatu siskon yhteistyön merkeissä)

#sushi #helsinki #food #ravintolat #ruoka #kokoro #restaurant #finland

Harva tietää, mutta on vähän laitonta syödä runebergintorttuja, ellei ole ainakin kerran elämässään lukenut Fredrika Runebergin kirjoittamaa Rouva Katariina Boijea ja hänen tyttäriään. Siinä on kuulkaa yksi ensimmäisistä suomalaisista historiallisista romaaneista, ellei ensimmäinen! Saatavilla nykyään myös e-kirjana.

https://www.gutenberg.org/ebooks/18624

Vähän liian illasta nyt ilmoitin, mutta ensi vuotta varten sitten. Onpahan aikaa lukaista.

#kirjamastodon #kirjadontti #runebergintorttu #runeberginpaiva #fredrikaruneberg

Havaintoja ensimmäisestä kirjapostauksestani Mastodoniin vs. Instagramiin. Postasin tämän saman tekstin ja kuvan myös instaan, ja vanhasta tottumuksesta se on nimenomaan ”instatyylinen”. Instassa toki olen saanut enemmän tykkäyksiä, koska seuraajiakin on enemmän, mutta keskustelua on syntynyt tosi vähän. Muutama kiittää suosituksesta tai mainitsee tykänneensä kirjasta myös itse, mutta siihenpä se sitten jääkin. Täällä on taas kommenteissa keskusteltu mm. kirjailijan muusta tuotannosta ja viihdekirjallisuuden lukemisesta, mahdollisesta snobiudesta ja eri kirjallisuudenlajien arvottamisesta. Paljon kiinnostavampaa vuorovaikutusta!

Epäilen myös, että osa instatykkäyksistä on lähinnä tykkäyksiä kuvasta, tyyliin ”kivat kukat”, vaikka en nyt kuvaukseen kovin paljon panostanutkaan. Tai tykätään, jotta kerrotaan algoritmille, että halutaan jatkossakin nähdä minun postaukseni. Tässä nousee aika selvästi esiin se ero, että instassa ollaan jollakin tavoin sisällöntuottaja - seuraaja -asemissa, täällä taas enemmän tasavertaisessa asemassa keskustelemassa. Ei liene vaikeaa arvata, kummasta tykkään enemmän. https://mementomori.social/@imaginaarilukija/113923592277627304

#esittely
Hei Mastodon! Olen juuri sopivasti 42-vuotias spefikirjailija, eli saan todennäköisesti selville totuuden universumista ja kaikesta tänä vuonna.
Arjessa olen IT-ihminen kirurgirobottien ja possujen keskellä, Strasbourgissa.

Aloitin kirjailijanurani kymmenen vuotta liian aikaisin: esikoiseni Tulen tyttäriä, queeria romantasiaa, olisi nyt kuuminta hottia. Uusin teokseni, Öidenvartijan kirja, ilmestyi viime syksynä. Se taas ei ole romantasiaa lain, lähinnä kaasulamppufantasiaa. (Mikä tarkoittaa, että siitä tulee trendi 10 vuoden päästä.)

Kirjoitan haastavaa rakkautta, irtokäsiä, itsepäisiä naisia, sateenkaarihahmoja, synkkiä teemoja ja onnellisia loppuja. Rakastan hyvää kieltä, luen lähinnä spefiä ja viihdettä (myös dekkareita), ja kaipaisin Suomeen lisää queer-hömppää!

Olennainen osa identiteettiäni on #Osuuskumma. Olen ollut riveissä lähes alusta lähtien ja puhun mieluusti ruohonjuurikirjallisuuden puolesta. Arkityön kyljessä teen siis mm. taittamista ja kustannustoimitusta ...jos ehdin.
Väsymys uhkaa välillä.

Noin muuten olen krooninen opiskelija, joka ei saa juuri mitään valmiiksi. Pidän lampaista ja kissoista ja kapybaroista ja hyvästä kahvista ja suomalaisten kesäöiden poikkeuksellisesta valosta.

#kirjamastodon

Mun ensimmäinen lastensarjakuva Hirviöpäiväkirjat: Mörköjahti on nyt julkaistu! 💫

#sarjakuva #lastenkirjat #kirjallisuus

~

My first childrens comic Mörköjahti has been published :smolyes:

No nyt kyllä sanon aivan vilpittömästi, että tämä iltasatukirja tempaisi kuusivuotiaan mukaansa, vaikkei ehditty lukea alkua pidemmälle!

On teksti ja kuvitus harmoniassa!

@magdalenahai’n Painajaispuoti: Kristallikallon tapaus
Kuvitus Teemu Juhani

#esittely

Moikka!

Olen Meri Luttinen, tamperelainen kirjailija. Päivitän kirjoituskuulumisia ja lukukokemuksia. Toivottavasti täältä löytyy kiva kirjayhteisö.

Esikoiskirjani Myrskynsilmä ilmestyi WSOY:ltä 2020, nyt työstän tokaa kässäriä.

Tarinoissa innostaa historialliset maailmat, fantasia, vaivaton ja tarkka kerronta, muutostarinat ja hahmot jotka kaipaa jotain kiihkeästi.

Inspiroidun K-draamasta ja tykkään uimisesta niin avannossa, järvessä kuin hallissakin.

#KirjaMastodon #FediKirjat #spefi #lanu #kirjailija #kirjoittaminen

Fusion éphémère des quatre éléments (Eau/Terre/Air/Feu) sur un support permanent.

Tirage sur commande, format et support au choix (papier d'art, acrylique, alu/Dibond etc...)

#art #contemporaryart #artsingulier #frenchartist

@diiccix En itse ole (vielä) testannut Bluesky:ta, vaan siirryin suoraan instakäyttäjänä kokeilemaan Mastodonia ja Pixelfediä. Toistaiseksi olen viihtynyt hyvin. Kuten kaiken uuden äärellä, on kiva tutkiskella ja tutustua uusiin mahdollisuuksiin ja rakentaa sitä omaa somepesää.

Toistaiseksi olen viihdyttänyt itseäni myös kokeilemalla eri appeja, joista mielenkiintoisimmat ovat Ice Cubes ja Impressia. 👌

@raijap Mummi toi nämä lapsille ranskasta, mutta muistan nähneeni näitä pari vuotta taaksepäin cittarissakin. Oma vanha tamagotchi ei ole kyllä enää tallessa, mutta pari Furbya löytyisi.

Lapset saivat lahjaksi Tamagotchit. Minun tehtävä on pitää ne hengissä koulupäivien ajan. Eipä tässä mitään, tuttua hommaahan tämä. #milleniaalit #nostalgia #tamagotchi #perhearki

#OnThisDay, 29 Jan 1891, Liliʻuokalani is sworn in as Queen of the Hawaiian Kingdom.

She is the first, and only, regnant queen of the country and is deposed in a coup in 1893 that was supported by the US marines.

#RegnantWomen #WomenInHistory #OTD #History #WomensHistory #Histodons

Mun TOP fantasiasarjat (kdrama edition):

1. Alchemy of souls
2. Hotel del Luna
3. The King - Eternal Monarch
4. Tale of the Nine Tailed

#kdrama #netflix #fantasia #fantasyseries #southkorea #tvsarjat #suositus #KdraamaKeskiviikko

Viime viikolla jokin otsikko väitti, että tekoäly kirjoittaa jo parempia runoja kuin ihminen (kuka tämän paremmuuden on määritellut?). Romaanikin on näemmä tuotettu, ingressissä ”tekoäly ei pysty vielä kaikkeen”. Entä kun pystyy? Eläisikö tekoäly ihmisen puolesta niin että me voidaan jatkossa vaan… lillua?… maata koomassa? En oikeasti ymmärrä tekoälyn käyttöä missään muualla kuin avustajana. Vai voiko tekoälyllä jatkossa olla eettinen ja moraalinen vastuu tekemisistään?

https://www.hs.fi/taide/art-2000010991952.html

Toshikazu Kawaguchi: Ennen kuin kahvi jäähtyy
Bazar 2024
Suomentanut Markus Juslin

Ennen kuin kahvi jäähtyy on jonkinmoinen hittikirja, jota Tampereella pitää jonottaa - ja vilkaisinpa Helmetiin, siellä kirjaan on yli 800 varausta. Noh, avoimin mielin läksin lukemaan ehkä hieman ennakkoluuloisena, ja töksähdin alkupuolella henkilökuvaukseen.

”Hän oli sievä, hänellä oli vaalea iho ja mantelinmuotoiset silmät, mutta hänen ulkonäössään ei ollut mitään erityistä. Jos häntä katsoi kerran ja sulki heti silmänsä, oli vaikea muistaa äkkiseltään, millaiset piirteet hänellä olivatkaan olleet. Lyhyesti sanottuna hän ei ollut mieleenpainuva.”

Ärrrsyttävää. Superärsyttävää. Samaan aikaan kirjassa on tavallista oudompi alkuasetelma (pieni kahvila, jossa voi aikamatkailla niin kauan kuin kahvi säilyy lämpimänä, päähenkilöt kahvilan henkilökuntaa ja asiakkaita). Nieleskelen ärsyyntymisiäni ja jatkan.

Lopputulema: aika hyvä. Pitää vain ohittaa ”mantelinmuotoiset silmät” -tyyppiset kliseet ja se, että kirjassa toistetaan kahvilan aikamatkailun sääntöjä niin että tyhmempikin lukija tajuaa homman olevan hyvin rajattua. Kaikki neljä tarinaa lämmittivät humanistin sieluani. Kun aikamatkailussa ei varsinaisesti voi muuttaa mitään konkreettisesti, joutuvat matkailijat miettimään omia asenteitaan ja sitä, miten selvitä erilaisten haasteiden kanssa. Japanilaisuus tuo mukanaan tiettyä vieraan kulttuurin viehätystä, tapakulttuuri ja esim. perheenjäsenten suhteet ovat erilaisia.

Durian Sukegawa: Tokuen resepti
Sammakko 2020
Suomentanut Raisa Porrasmaa

Toinen Japaniin ja Tokioon sijoittuva romaani on kirjana hiukan vanhempi, alkuteos on ilmestynyt jo 2013 ja elokuvakin on tehty (2015, en ole nähnyt).

Maitokahvissa on sen verran monta henkilöä, että onnistuin muutaman kerran sekoittamaan heidät keskenään. Tokuen resepti on pelkistetympi, siinä on leivonnaiskojun kokki, häntä vähän väkisinkin auttamaan tuleva vanha nainen ja nuori koulutyttö, joka aluksi vain käy mitään sanomatta kojussa ostoksilla. Kaikki kolme ovat omalla tavallaan hyljeksittyjä ja tavallisen yhteisön ulkopuolella.

Tokuen reseptistä pidin paljon, se voisi olla sellainen kirja, jonka saattaisin lukea lohtukirjana alakuloisina aikoina. Kokki Sentaro kamppailee masennuksen ja arvottomuuden tunteen kanssa. Vähitellen Sentarolle selviää, miten armottomissa olosuhteissa vanha nainen, Tokue, on joutunut elämään. Etenkin loppu liikutti ja itketti.
#kirjamastodon #kirjat #kirjallisuus #luetut

Jos kirja ei oikein nappaa, niin kuinka kauan annat sille aikaa vakuuttaa sinut? Kuinka kauan tahkoat, ennen kuin päätät lopettaa kirjan lukemisen? Uskotko, että vielä seitsemänkymmenen sivun jälkeen tuskastuttava teos voi yllättää?

Pohdin tätä taas, kun jo kolmatta kertaa aloitin Volker Kutscherin Der nasse Fisch -kirjan, ja nyt jo sivulla 57 (/541) alan tuskastua tähän hitaaseen kerrontaan. Suuren klassikon, Sinuhe egyptiläisen, olen puolestaan neljästi kahlannut puoleen väliin, kunnes olen heittänyt hanskat tiskiin.

Välillä siis mietin, pitäisikö jo pitkälle rämmitty kirja rämpiä loppuun asti tai että pitäisikö yrittää lukea joka kirjasta edes kolmasosa - jospa jokin jännittävä juonenkäänne on ihan nurkan takana. Yleensä luovutan aika nopeasti, sillä kirjoja on maailmassa niin monta, ettei aikaa kannata huonoihin tuhlata.

#kirjamastodon