Tampereen keskustaan tulee alue, johon arkkitehti visioi jo Euroviisu-juhlia – korkeat tornitalot korvaavat poliisitalon
Tampereen areenan viereinen alue kokee pian täysmuutoksen. Alueelle halutaan esimerkiksi puisto, joka toimisi sekä asukkaiden että vierailijoiden kohtaamispaikkana.
#Kunnat #Tampere #Sorinaukio #Arkkitehtuuri #Kaupunkisuunnittelu #Tampereenareena #Kotimaa #Pirkanmaa
"Laisaari sanoo perehtyneensä huolella materiaaleihin ja tehneensä päätöksen.
– Olen sitä mieltä, että satamatunnelia tarvitaan. Itse olen tunnelin kannalla muutosten jälkeen, mitä suunnitelmiin on tehty."
Jutun lopussa: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8960553
Näin sitä vedetään Lapinlahden puistoa, ympäristöä ja ilmastoa alas pöntöstä.
Järkyttävä sijoitus ajoneuvoliikenteen lisäämiseksi kaupungissa, joka tahtoo olla hiilineutraali ja, jonka päästöistä suurin osa tulee liikenteestä.
Nyt on silti hyvä aika vielä lähettää viestiä demareille. Viimeksikin rivit hajosivat satamatunnelin kohdalla!
#satamatunneli #ympäristö #luonnonsuojelu #LapinlahdenPuisto #kaupunkisuunnittelu #Helsinki
Luin Kirsi Saarikankaan artikkelin kompaktilähiöistä. Siinä mainittuja kompaktilähiöitä: Olari ja Matinkylä (Espoo), Havukoski (Vantaa), Hervanta (Tampere).
Kirkkaimmin kompaktikaupungin esteettiset, sosiaaliset ja liikenne-erottelun ihanteet kuitenkin toteutuivat Helsingin kantakaupungin Merihaassa ja Itä-Pasilassa.
(Kirjasta Murrosten vuosikymmen)
Demarien apulaispormestari Laisaari ja demarit ovat nyt Stansvikin suojelemisen puolella, mutta satamatunnelin ympäristövaikutukset eivät välttämättä hetkauta: se lisää autoilua, halkoo Lapinlahden puistoa ja sen arvokasta luontoa.
Kirjoitin pienen päivityksen jo viime vuotiseen kirjoitukseeni, jos muistiaan haluua virkistää: https://samimaatta.fi/kirjoitukset/lapinlahden-satamatunneli/
Satamatunnelin asemakaava on ensi tiistaina lautakunnassa ja se on mahdollista kaataa.
Kannustan ihmisiä olemaan aktiivisia demarien suuntaan, jotka voivat vielä kääntää kelkkansa uuden lautakunnan voimin. Viime keväänä he lähtivät oikeiston mukaan. Nyt on näkynyt parempia merkkejä mm. HSL:n lippuhintojen korotuksen vastustaminen. Tässäkin voi olla siis toiveikas!
Demarien luottamushenkilösähköpostit:
lh.jenni.hjelt@hel.fi, lh.Sami.Kuusela@hel.fi, johanna.laisaari@hel.fi ja lh.Tuomas.Harju@hel.fi.
Täältä löytyy koko ryhmä: https://helsinki.sdp.fi/sdp-helsingin-luottamushenkilot/
#politiikka #Satamatunneli #LapinlahdenPuisto #luonto #ilmasto #ympäristö #kaupunkisuunnittelu
Jos Helsingin keskustan kehittäminen kiinnostaa, niin kannattaa lukea ajatuksella läpi Kluuvin ja Kaartinkaupungin kehittämisestä: https://www.hel.fi/fi/uutiset/kluuvin-ja-kaartinkaupungin-katuja-kehitetaan-suunnitelmissa-vehreytta-ja-rauhallisempia
Jutun lopussa on linkit materiaaleihin.
Vantaan ratikka on näköjään kokenut pienen kolauksen. Kustannukset ovat kasvaneet ja tämän hetken suunnitelmien mukaan päätepysäkki yltääkin ensimmäisessä vaiheessa vain Aviapolikseen eikä lentoasemalle asti.
Ratikan vastustajat saavat tästä varmasti vettä myllyihinsä ja Ylekin kirjoittaa melko tyhmästi korostaen sitä, että Aviapoliksen asemalta on lentokentälle matkaa vielä 1,5 kilometriä.
Ei sillä ole mitään väliä onko sitä matkaa 500 m vai 2 km. Ratikka tuo joka tapauksessa sinut Aviapoliksen asemalle, josta voi hypätä samalla lipulla junaan ja ajella noin kahdessa minuutissa lentoasemalle. Matkalla on hyvin vähän merkitystä.
Lisäksi Yle kirjoittaa omituisesti, että yhteys lentoasemalle on ollut keskeinen asia rautiolinjan toteuttamisessa. Itse kun olin taannoin projektin tilaisuuksissa, niin suunnittelijat nimenomaan sanoivat, että yhteys lentoasemalle _ei ole_ mikään keskeinen juttu, sillä lentoasemalle on jo nyt todella hyvät yhteydet eikä pikaratikkaa siksi rakenneta.
Toki lentokenttä mainitaan suunnitelmadokumenteissa ja se on osa suunnitelmaa, mutta on omituista johdattelua, että nyt kun projekti ei _ensimmäisessä vaiheessa_ ylläkään lentoasemalle asti, niin se on jotenkin "turha".
#vantaa #pikaratikka #VantaanRatikka #kaupunkisuunnittelu #liikennesuunnittelu
Tampereella on selvitetty millainen vaikutus kaksisuuntaisen pyöräliikenteen sallimisella yksisuuntaisilla kadulla on ollut. Tulokset ovat positiivisia. Pyöräilijämäärät ovat kasvaneet ja jalkakäytäväpyöräily on vähentynyt, mutta samaan aikaan turvallisuus ei ole huonontunut.
En ole yllättynyt. Näitä ratkaisuja on ollut jo pitkään ympäri Eurooppaa ja tulokset ovat olleet lähes yksinomaan positiivisia.
Laurin blogissa on asiasta lisää juttua: https://www.laurinevanpera.fi/shorts/tampere-vastavirtapyoraily
Uusi esittely, kun edellisestä on aikaa! Olen Helsingissä asuva ja junantuoma Muurolasta, joka on Rovaniemellä.
Tuuttaan käveltävyydestä ja kaupunkisuunnittelusta, sillä olen @HelsinginJalankulkijat ry:n varapuheenjohtaja. Kannattaa tutustua yhdistyksen nettisivuihin: https://jalankulkijat.fi/.
Olen kouluttautunut matematiikan opettajaksi, mutta teen töitä valtiolla saavutettavuuden ja yhdenvertaisen lukemisen parissa.
Bloggailen ja kirjoittelen ihan henkilökohtaisilla sivuillakin aika sekalaista tavaraa: https://samimaatta.fi/.
Olin ehdolla Helsingin kuntavaaleissa keväällä 2025. Olen nyt kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston varajäsen Vasemmistoliitolta.
Välitän saavutettavuudesta, joten buustailen vain tuutteja, joissa on käytetty alt-tekstiä kuvan kanssa (ellei kyse ole poikkeuksesta). Kirjoitathan alt-tekstin kuviisi?
Vapaa-ajalla pelailen digitaalisesti ja analogisesti, boulderoin, luen mangaa, katson animea, pyöräilen ja töllään pitkiä YouTube-esseitä. Omistan koiran, joten ulkoilen!
Tägejä, jotka pätevät: #jalankulkijat #Helsinki #Rovaniemi #saavutettavuus #esteettömyys #manga #anime #youtube #games #videoGames #pyörädontti #pyöräily #koirat #käveltävyys #joukkoliikenne #urbanismi #kaupunkisuunnittelu
Ja on totta, että Helsingin yleiskaavassa (2016) on keskustatunnelin tunnelivaraus. Se on vain todettu moneen otteeseen kannattamattomaksi, eikä ajoneuvoliikenteen ohjaaminen ja kapasiteetin kasvattaminen erityisesti auta laskemaan liikenteen päästöjä.
Helsingin yleiskaava (PDF, keskustatunnelista sivulla 61, PDF-lukijan sivulla 67): https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2018_kaava/YK_2016_Selostus_20160614_LISALEHDELLA.pdf
Yleiskaavan esittelysivu: https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkisuunnittelu-ja-rakentaminen/suunnittelun-ja-rakentamisen-tavoitteet/yleiskaava
Tähänhän poliitikot eivät ole esittäneet vielä niin suurta tyytymättömyyttä, että yleiskaavaa muutettaisiin. Ne ovat aika isoja prosesseja, mutta yleiskaava on myös suurien vääntöjen lähde. Esimerkiksi Stansvikin alue, jota nyt halutaan suojella, on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi yleiskaavassa. Muut väännön kohteet ovat sitten, mitä tehdään yleiskaavan eri alueiden rajoilla, joissa on tulkinnanvaraa siitä, mitä asemakaavassa pitäisi olla.
#HelsinginYleiskaava #kaupunkisuunnittelu #Stansvik #luonnonsuojelu #kaupunkiympäristö
Käpylä, Oulunkylä ja Pukinmäki: Pohjoisbaanan suunnitelmaehdotuksia (https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset/kapyla-oulunkyla-ja-pukinmaki-pohjoisbaanan-suunnitelmaehdotuksia-nahtavilla-1-14102025)
Ensin: Hieno juttu, että pohjoisbaanaa kehitetään! Pyöräilyn pitäisi olla useammalle varteenotettava kulkutapa ja kehittämällä infraa siitä tuleekin sellaista.
Kaupunki aikoo kuitenkin olla epäjohdonmukainen: Suunnitelmassa Taivaskallion kohdalla on yhdistetty jalankulun ja pyöräilyn katu, mutta se on päällystetty suunnitelman mukaan punaisella asfaltilla. Se on todella tyypillinen pyöräkaistojen ja baanan väri.
Kaupungin mukaan riittää, että alueella on liikennemerkki, joka kertoo, että katu on yhdistetty kulkuväylä. Oon tästä eri mieltä. En usko, että monikaan kävelijä tuntee olonsa tervetulleeksi ja kokee eksyneensä väärälle kadulle, jos asfaltti jätetään punaiseksi.
Kaupunkisuunnitteluasioissa on monesti huomioitava paikalliset olosuhteet. Vaikka monet perusperiaatteet toimivat paikasta riippumatta, monia asioita ei voi ottaa yhdestä paikasta ja tuoda sellaisenaan toiseen. Paikat ovat erilaisia.
Yksi asia kuitenkin yhdistää kaikkia paikkoja, nimittäin paikalliset, jotka yrittävät vesittää kaikki kehitysprojektit toteamalla: "Ei toimisi täällä, koska [ASETA TÄHÄN PAIKALLINEN SÄÄ]". Sillä ei ole väliä, onko kyse kylmyydestä, lumesta, tuulesta, vesisateesta, kosteudesta tai kuumuudesta.
Todellisuus on se, että säällä on loppujen lopuksi hyvin vähän vaikutusta siihen, kuinka ihmiset liikkuvat ja mitä he tekevät.
Onneksi @notjustbikes teki aiheesta loistavan videon! Suosittelen katsomaan!
Sellaista minä tässä vaan mietin, että muuttuisikohan suhtautuminen liikenneinfrastruktuurin rakentamiseen ja ihmishenkien sekä loukkaantumisien vähentämiseen, jos liikenneturvallisuuden sijaan puhuttaisiinkin liikennevaarallisuudesta.
Tehokkain tapa lisätä turvallisuutta on vaaran minimointi.
#liikennesuunnittelu #kaupunkisuunnittelu #liikenneturvallisuus #liikennevaarallisuus
"Kyllä siellä autotie pitää olla, että ambulanssi voi ajaa sieltä!"
Samaan aikaan Mechelininkadulla klo 16.30, kun risteys on tukossa autoista, niin ambulanssi ajaa ratikkakiskoja pitkin.
Videolla ambulanssin hälytysäänet.
Moottoriajoneuvoliikenteen ohjaaminen Esplanadeille on minusta ydinkeskusten liikennejärjestelmäsuunnitelman heikoin kohta. Siellä kävellään paljon ja estevaikutus on suuri Kauppatorille mentäessä.
Eteläsataman (tuleva Arkkitehtuuri- ja designmuseo) kehittäminen on minusta myös täysin ristiriidassa sen kanssa, että Esplanadeilla on läpiajoa.
Enkä ole hirveän vakuuttunut siitä, että kaupungin sisäisen laidalta laitaan ajamiseen pitäisi panostaa juuri Esplanadien kautta. Etelä-Helsingissä autottomien asuntokuntien osuus on noin 60-55 % (2021)(https://hri.fi/data/fi/showcase/helsingissa-yli-puolet-kaikista-asuntokunnista-ei-omista-autoa). Heitä tämä läpiajo ei palvele, eikä myöskään keskustassa vierailijoita.
Esplanadien kesäkatukokeilussa ajokaistoja vähennettiin yksiin suuntaansa: yksi Etelä-Espalla ja yksi Pohjois-Espalla. Vaikka mediassa ja politiikassa on kokeilu on esitetty jollain tavalla epäonnistuneena, niin niinhän ei ollut, kun miettii kävelyn (ja pyöräilyn) edistämistä.
Kaupungin tiedotteessa todetaan (https://www.hel.fi/fi/uutiset/esplanadien-kokeilun-tulokset-paatoksenteossa), että "-- Suurin osa helsinkiläisistä ja alueella liikkuneista oli kuitenkin kokenut kokeilun vaikuttaneen positiivisesti alueen viihtyisyyteen. Kokeilun aikana ylivoimaisesti yleisin liikkumistapa alueella on ollut kävely. Noin neljännes oli liikkunut alueella autolla tai pyörällä. Kävelijät ja pyöräilijät olivat kokeneet liikkumisen alueella sujuvaksi. Autolla liikkuneet olivat puolestaan kokeneet liikkumisen hankalaksi."
Sillä ei ollut merkittäviä vaikutuksia yritysten elinvoimaan: "Kokeilulla ei ole havaittu merkittäviä vaikutuksia alueen elinvoimaan. Osa alueen yrityksistä on saanut kokeilusta hyötyä erityisesti laajempien terassien ansioista. --"
Erottajalla neljä ravintolaa jopa halusivat pitää ajoratojen kavennukset kokeilun jälkeen (Helsingin Uutiset): https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8160412
Tässä vielä @HelsinginJalankulkijat kirjoitus tuloksista (2023): https://jalankulkijat.fi/ajankohtaista/esplanadien-kesakatukokeilun-ensimmaiset-tulokset/
Vihreiden kuntavaaliohjelmassa (https://www.helsinginvihreat.fi/kuntavaaliohjelma-2025/) oli tahtotila tehdä Pohjois-Esplanadista kävelykatu:
"Toteutamme laajan ja viihtyisän kävelykeskustan, joka houkuttaa ihmisiä läheltä ja kaukaa. Teemme Kaivokadusta joukkoliikennekadun ja Pohjois-Esplanadista kävelykadun."
Se on tosi kannatettava ajatus, vaikka koko Esplanadien alue olisi hieno autottomana.
#politiikka #Helsinki #kaupunkiympäristö #kaupunkisuunnittelu #liikenne #autot
Kaupunkiympäristölautakunnassa käsitellään ensi tiistaina (oikeastaan on todennäköistä, että se jää pöydälle, mutta kuitenkin) vasemmistoliiton Elina Kauppilan valtuustoaloitetta autottomasta keskustasta. (https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2025-008701/79b25f92-9a97-c808-959c-99801e700003)
Virkakunnan lausuntoehdotuksessa kuvataan paljon sitä, mitä nyt tehdään. Jotkin velvoittavammat sanat tulevat todennäköisesti luottamushenkilöiltä kokouksen aikana.
Odottaisin, että oikealla - mahdollisesti SDP:n avustuksella - lausuntoa pyritään laimentamaan, kun taas vasemmalla lausuntoon halutaan jotain velvoittavampaa.
Otteita virkakunnan valmistelemasta lausuntoehdotuksesta (sen voi lukea kokonaan linkistä):
"Autoliikenteen vähentämisellä ja rauhoittamisella tiiviillä keskusta-alueella on monia positiivisia terveys-, liikenneturvallisuus- ja viihtyisyysvaikutuksia. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat liikkujat kuten lapset hyötyvät liikenteen rauhoittamisesta. Autoliikenteen rauhoittamisen keinojen avulla voidaan myös lisätä kaupungin tavoitteiden mukaisesti joukkoliikenteen, pyöräliikenteen ja kävelyn houkuttelevuutta ja kulkutapaosuutta."
"-- Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisen Kaivokadun joukkoliikennekatumuutoksen myötä Helsingin ydinkeskustassa syntyy kuitenkin lähes vastaavan kokoinen rajoitetun autoliikenteen alue kuin Strasbourgissa. --"
"Kluuvin ja Kaartinkaupungin alueellinen liikenne- ja kaupunkitilasuunnitelma valmistuu keväällä 2026, jolloin suunnitelma viedään myös kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi. Suunnitelmassa esitellään tarkemmin miten keskustan katuja kehitetään käveltävämmiksi ja minne syntyy autoliikenteeltään rauhallisia laajempia alueita."
#Helsinki #liikenne #jalankulkijat #kävely #autoilu #kaupunkisuunnittelu #politiikka
"Arabianrannan pyöräilybaana olisi vaarallinen alueen asukkaille": https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011515313.html
Jalankulun edistäjänä pidän hyvänä, että puiston liikennejärjestelyjä selkeytetään. Osaan samaistua kirjoittajan pointtiin, mutta musta tässä jää huomiotta se, että puistossa nykyiselläänkin kulkee jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Olisi parempi, että jalankulku ja pyöräily erotetaan selkeästi.
Se, mikä tärkeysjärjestyksessä pitää huomioida on, että kävelyreitin pitäisi olla lähimpänä rantaa.
Valmistelussa vaikutetaan kiinnittävän huomiota myös risteyksiin, joissa voi olla törmäyksen riskejä, kun baanan rakentamisen myötä pyöräilyläpiajo varmasti lisääntyy entisestään.
Varsinainen asfalttibaana ei vaikuta olevan todennäköisin vaihtoehto tässä valmistelussa, eikä se välttämättä puistoon sopisikaan.
Tapahtuma: Turvallisemmat kadut, parempi Helsinki – 30 km/h After Work
Helsingin kaupunki on muuttanut nopeusrajoituksia yli 50 kadulla koulujen läheisyydessä asukkaiden kuntalaisaloitteiden ja valtuutettujen työn ansiosta. Katujen viihtyisyys, turvallisuus ja käveltävyys ovat teemoja, jotka vaikuttavat merkittävästi koko kaupungin elämänlaatuun.
Tule juhlistamaan saavutettuja edistysaskelia sekä kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta alan asiantuntijoiden ja kaupunkilaisten kanssa!
Tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa - olet tervetullut tuomaan yhteiseen pöytään molempia!
Lue koko ohjelma linkistä: https://allevents.in/helsinki/turvallisemmat-kadut-parempi-helsinki-30-km-h-after-work/200028911847117
Bongasin valtuustoaloitteen, jossa valtuutettu vaatii kadunvarsipysäköintiä ja moittii pyöräilylle ja kävelylle varattua tilaa, kun uusiin ja rakenteilla oleviin asuntoihin ei riitä autopaikkoja, eikä vieraspaikkojakaan ole.
Nokian kaupunki toteaa vastauksessaan, että asemakaavaan on speksattu autokansi, mutta rakennusliikkeet ovat jättäneet sen toteuttamatta ja poistaneet myös vieraspaikat. Halpaa on.
Ette muuten ikinä arvaa valtuutetun puoluetta.
Tuli @raketti ja @SamiMaatta kanssa höpistyä Freaky Bike Paradessa vähän urbanismijuttuja ja siellä tulin miettineeksi ääneen, että kuinkahan Tampereen liikkumistapojen osuudet ovat muuttuneet raitiovaunun myötä.
Lauri Nevanperän blogikirjoitus muutaman päivän takaa vastaa tähän kysymykseen. Joitakin poimintoja.
- Henkilöautolla ajetaan 0,9 % enemmän kuin vuosi sitten, mutta samaan aikaan Tampereen väkiluku kasvoi 2,4 %.
- Kahdeksan vuoden takaiseen verrattuna henkilöautolla ajetaan saman verran, mutta väkiluku on kasvanut 14 %. Kasvu vastaa Savonlinnan asukasmäärää.
- Joukkoliikenne kasvoi vuodessa 6,5 %, kahdessa vuodessa 26 % ja kolmessa vuodessa 83,9 %
- Pyöräliikenne kasvoi vuodessa 5,7 % (vaihtelu suurta)
- Kävely on pysynyt ennallaan
Lyhyesti: erinomaista työtä, Tampere! 🥳
Laurin blogikirjoitus löytyy täältä: https://www.laurinevanpera.fi/posts/tampere-just-ny-09-2025
#kaupunkisuunnittelu #liikennesuunnittelu #julkinenliikenne #urbanismi #tampere
39 pankkikonttoria ja 3 lisää oli tulossa. Postejakin* 8 kappaletta Tampereen keskustassa; Pyynikiltä Kalevan kirkolle ja Tampellasta Hatanpäälle.
Ihmekään, jos vanhat pierut muistelee, että oli vilkasta ja kivijaloissa kuhinaa, kun Finlayson ja Tampella oli vielä teollisuuskäytössä. Verkatehtaan toiminta oli jo siirretty muualle, mutta Koskikeskuksen valmistuminen oli vasta viiden vuoden päässä.
*Mitä ne on?!?
