Jonnet ei muista sanontaa "jonnet ei muista".

#SuomenKieli #suomi #sanonnat

Vasen 4 kuollut 2 on yks mun pelatuimpia pelejä mut mulla on hyvät muistot kans Nopeuden tarpeesta: https://support.microsoft.com/fi-fi/topic/parannetut-pelit-microsoft-edge-pelituki-433b33b1-a599-40a1-901a-f0138e969d14

#SuomenKieli #suomi #videopelit

"Epäröi" sana antaa ymmärtää, että on myös vastasana "röi", joka viittaa suoraviivaiseen tekemiseen epäröimisen sijasta.

Eikö se Uuno joskus hakenut "röitä". Sehän oli ihan jäljillä se kaveri.

#sanat #suomenkieli

Nukkuma-aikani ovat menneet ihan häneksi, ajattelin aamulla. Ja kuulin sen äitini äänellä. Meniköhän äidilläkin usein asiat pieleen? Jäin miettimään, mikä ihme tämänkin sanonnan alkuperä voisi olla. Synnyinseutuni murteessa Pohjois-Pohjanmaalla sanotaan ihmisestäkin aina "se", hän kuulostaa hienostelulta tai vinoilulta. Voisiko häneksi eli pieleen tai sekavaksi menneen juuri olla juuri tämä?
#murteet #suomenkieli

Jäin mutustelemaan pollastella-verbiä, jota käytin edellä huomaamattani. Olen luultavasti omaksunut sen aikoinaan isältäni, joka käytti sitä muistaakseni suunnilleen merkityksessä ”patsastella”.

Sanaa ei löyty sanakirjoista (Nykäri, Kielitoimiston sanakirja, Suomen etymologinen sanakirja), mutta veikkaan sen olevan murteellinen. Onko havaintoja sanan levinneisyydestä? (Isäni oli kotoisin Pohjois-Savosta.)

#SuomenKieli #murteet

Tässä jutussa on typerä klikkiotsikko, mutta juttu sisältää kyselyn, jonka avulla selvitetään suomenkielisten d-äänteen käyttöä. Äänne ei ole vanhastaan kuulunut suomen murteisiin.
#suomenKieli #kielitiede
https://yle.fi/a/74-20186062

Ylen sivuilla voi vastata d-kirjaimen tutkimukseen. 😊

Itse sanon d:n d:nä "vedessä", mutta "tehdä" on usein "tehä" ja "meidän" on yleensä "meijän/meiän".

Muoks. Olen Helsingissä asuva helsinkiläinen.

#suomenkieli

https://yle.fi/a/74-20186062

Tjaa, tää suomenkielen d "uutisjuttu" olikin tuota Yle-Kivimäki-Lappeenranta hölinää...

noiden kannattais katsoa Geetä ja Zetaa myös, yleensähän Ylen uutisissa ja ajankohtaisissa puhutaan nykyään esimerkiksi Kaasasta 😂 😂 😂

#d #suomenkieli #gaza #kaasa

Suomen kieleen tuli yllättäen suosittu äänne – Käytätkö sinä sitä?

Vaikka d on nykyään tavattoman yleinen, ei se alun perin ole suomen kieleen kuulunut. Auta suomen kielen tutkijoita ja kerro, onko sinun puheessasi d.

https://yle.fi/a/74-20186062

#Kielet #Suomenkieli #Murteet #Puhekieli #Itäsuomenyliopisto #Tutkimus #Kielitiede #Suomi #Sanat #Kulttuuri #Fonetiikka #Lappeenranta #Lappeenrannanlahdenteknillinenyliopistolut #Kotimaa #Eteläkarjala

Mutta mikä on lämmön talteen otto laitteen termostaatti? Nimim. Ihmettelevä Kuluttaja Kohteessa
#KielenByrokratiaa #suomenkieli

Kirjoitinkin jo siitä, miten sanan "utra" merkitystä etsiessäni tarjolla olivat sivut mitätarkoittaa.fi ja suomisanakirja.fi. Molemmat antoivat nopean, mutta väärän ja tekoälyn generoiman vastauksen.
Kotuksen sivut ovat tosi kömpelöt, jos hakee jonkun sanan merkitystä. Esimerkiksi "utra" löytyy vain etymologisesta sanakirjasta - siinä saa tehdä aika monta klikkausta ennen kuin sana löytyy. Ei ihme, että puppugeneraattorit ovat löytäneet markkinaraon.
#kotus #suomenkieli

Hyviä uutisia: Suomen murteiden sanakirjan verkkoversio on edennyt N-kirjaimen lopuille sanaan "nysäveitsi". Täältä siis etsimään vastauksia, kun seuraavan kerran tulee väittelyä siitä, "mitä tää oikeasti tarkoittaa", "onko tää jotain murretta", "missä muka näin sanotaan" tai "meillä ainakin on aina sanottu näin".
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
#suomenKieli #murteet

Juuri televisiosta kuultua, Lidlin mainoksesta: haarukkaympyräavainsarja. Saatte arvata mistä on kyse.

#haarukkaympyräavainsarja #lidl #SuomenKieli

Eilen Sanulin päivän sana oli hilse, joten pääsin selittämään mamupuolisolle sanonnan mennä hilseen yli.

Hän oli jotenkin itse kai eri konteksteista poiminut, että hilse tarkoittaa jotain hiutaleista (flakey), mikä sekin on mainiosti tehty.

#SuomenKieli

Miksi kielen tajulla, kielitaidolla ja sanavarastolla on merkitystä?
Meidän kieli on täynnä kielikuvia, joita tulee käyttäneeksi kuin huomaamattaan. Se kuitenkin vaatii, että kieltä tulee osata, vaikka se onkin äidinkieli, jotta ymmärtää mitä tulee sanoneeksi. Ettei käy näin.

#SuomenKieli #aidinkieli_iati
https://www.is.fi/mainos/positiivistaenergiaa/art-2000011250841.html

Eilisessä Kulttuuriykkösessä jatkui puhe suomen kielen englannistumisesta. Kiinnostavaa pohdintaa myös siitä, miksi englanti ärsyttää: https://areena.yle.fi/1-75853584

Puolustin edellisessä postauksessa englanniksi lukemista, mutta en sillä kustannuksella, että se korvaa äidinkielen osaamista ja kykyä ilmaista ajatuksia ja tunteita "omalla" kielellä. Janne Saarikivi mainitsi ohjelmassa, miten yhteinen kielellinen todellisuus uhkaa myös kadota, jos meillä ei enää ole jaettuja kulttuurisia viittauspisteitä (kuten vaikka Seitsemän veljestä), eikä omaa kieltä ja kirjallisuutta enää tunneta.

HS:n mielipidepalstalla äidinkielenopettaja kirjoitti eilen äidinkielen yo-kokeeseen liittyen: "Kaunokirjallisuuden analyysissa näkee, että nuorten lukeminen on vähentynyt. Kaunokirjallisuuden analyysitehtävässä useampi opiskelija lähtee tulkitsemaan päähenkilöä virheellisesti tai puutteellisesti. Lukiomme kaunokirjallisuuden vastauksissa on jopa useampi 0 pisteen vastaus. Samat opiskelijat suoriutuivat kuitenkin tyydyttävästi tai jopa hyvin mainosvideon analyysissa."

On hyvä että medialukutaitoa löytyy (kokeessa mainoksena oli video 1960-luvulta), mutta lukutaidon ja demokratian kannalta on huolestuttavaa, jos kaunokirjallisen tekstin ymmärtäminen on vaikeaa. Ympäröivä maailma on vahvasti tarinallistettu, ja jos rivien välit jäävät lukematta, altistuu helposti myös haitalliselle vaikuttamiselle.

#lukutaito #suomenkieli

Olen kuullut väitettävän, että monet lukevat etenkin erotiikkaa englanniksi koska se ei muka "toimi suomenkielellä" ja meillä "ei ole sanastoa siihen". Tätä toistellaan myös mediassa totuutena. Harmi vain, ettei se pidä millään muotoa paikkaansa. Tästä kirjasta esimerkiksi löytyy lähes seitsemänsataa sivua suomen kielen seksisanastoa. Eli ihan turha tulla väittämään etteikö niitä ole. Kyse on vain siitä haluaako niitä käyttää ja tunteeko niitä.

#erotiikka #suomenkieli #aidinkieli_iati #KirjaMasto #kirjamastodon #kirjallisuus

Onko sulle 'tormistua' tuttu verbi?
Käytän sanaa yhdessä tekstissäni ja se tuntuu olevan monelle vieras. Kielitoimiston sanakirja ei tunne, eikä etymologinen sanakirjakaan.
Oonko muka kehitellyt sen itse jostakin? 👀

EDIT: Lisäänpä tähän suoraan sen merkityksen, mitä sillä tarkoitan:
Mä tarkoitan sillä sellaista topakkuuden ja ryhdistäytymisen välimuotoa. Esim. tosi pitkän laiskottelun ja jahkailun jälkeen voi tormistautua siivoamaan.
Tai esim. vanhempi voi tormistua ja heristää sormeaan lapselleen ja sanoa "Nyt sitten siistipä suusi!"

#aidinkieli_iati #suomenkieli

Uuteen luokkaan saapuessani huomaan, että ovi kinnaa — avautuu vaivalloisesti lattiaa hangaten. Tulee heti mieleen, kuinkahan yleinen #verbi ”kinnata” tässä merkityksessä on. #KielitoimistonSanakirja (#KS) apuun: ei tunne koko sanaa! #SuomenMurteidenSanakirja (#SMS) sen sijaan tuntee, ja merkitys 3 (’hiertää, hangata, puristaa, ahdistaa’) lienee mitä haen, mutta kunnon yleiskielistä vastinetta artikkeli ei tarjoa. Miten yleiskieleksi siis sanotaan ”ovi kinnaa”? #kielijuttuja #suomenkieli

Onkohan "hangata" -verbin etymologia "hanki" -sanassa? Pestä itsensä lumihangessa -> hangata 🤔

#suomenKieli #etymologia