Ilmari Nurminen Tampereen yt-neuvotteluista: tavoitteena 200 henkilötyövuoden säästö
Pormestari ei ota kantaa mahdollisten irtisanottavien määrään. Kaupunki aloittaa elokuussa yhteistoimintaneuvottelut, jos kaupunginhallitus hyväksyy esityksen.
#Kunnat #Kuntatalous #Tampere #Ilmarinurminen #Pirkanmaa #Kotimaa
Päättäjät tahtovat lisätietoa Merikarvian kouluremontin talousongelmista: ”On tämä sen kokoluokan epäonnistuminen”
Merikarvian valtuusto kokoontui maanantaina ylimääräiseen istuntoon kouluremontin huimasti kohonneiden kustannusten takia. Taustalla on mokailu remontin kilpailuttamisessa.
#Kunnat #Merikarvia #Kuntatalous #Juhavasama #Merikarviankunnanvaltuusto #Koulut #Koulurakennukset #Kilpailuttaminen #Kotimaa #Satakunta
Kouluremontin hinta-arvio meni pahasti metsään Merikarvialla – virkamiehet koulun penkille
Merikarvian kunnanvaltuusto joutuu kokoontumaan ylimääräiseen istuntoon, koska virkamiehet arvioivat kouluremontin kustannukset täysin pieleen.
#Kunnat #Merikarvia #Rakentaminen #Koulurakennukset #Koulut #Kilpailuttaminen #Virkamiehet #Juhavasama #Kuntatalous #Kotimaa #Satakunta
Pudasjärvi ei ota enää kiintiöpakolaisia vuodesta 2025 alkaen.
Tämä tarkoittaa myös, että valtio ei enää maksa jopa 444 750 € korvausta 30 hengen ryhmästä.
Onko kyse säästöstä vai siitä, että jätetään rahaa ottamatta vastaan?
Kuopiossa ainakin kunnallispoliitikoilla on täysin irrationaalinen fobia veroprosentin nostoon. Tarve olis jo huutava mutta mieluummin kurjistetaan kaikkea kuin korotetaan veroprosenttia.
https://yle.fi/a/74-20056067?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
#Kuopio #verot #talous #kuntatalous
Laitetaan nyt tähän viikkoon vielä yksi kirjoitus Jämsän esitetystä talousohjelmasta ja sopeutustarpeesta, ja katsotaan tällä kertaa etenkin kiinteistöveroja sekä verrataan tilannetta naapuri- ja muihin kuntiin.
Alkuun haluan kiittää Jämsän torin eilisen kyläkoulutapahtuman järjestäjiä ja osanottajia. Oli erittäin hyödyllistä päästä keskustelemaan asiasta niin kuntalaisten kuin paikalle tulleiden luottamushenkilöiden kesken. Tällaisesta vuorovaikutuksesta saa aina uusia ideoita ja vanhatkin jalostuu.
Se kävi selväksi, että Jämsässä on etenkin maaseudun sivupitäjissä aktiivinen kansalaisyhteiskunta, joka on valmis sitoutumaan alueensa kehittämiseen ja hakemaan rakentavia ratkaisuja. Siihen heille tulee antaa mahdollisuus.
Sopeutustarpeesta ei ole erimielisyyttä, mutta sen keinoista ei ole käyty vielä todellista keskustelua edes luottamushenkilöiden kesken. Esitetty yhden vaihtoehdon malli ei nähdäkseni oikein kestä läheisempää tarkastelua, eikä johdon kommentit asiasta ole auttaneet asiaa. Valtuuston puheenjohtaja kuittasi paikallislehdessä näkemykset sopeutuksesta suuremmilla veronkorotuksilla ja pienemmillä leikkauksilla näin:
"Jos veroja nostetaan joka välissä ja verotus on kohtuutonta lähialueen kuntiin verrattuna, ei sekään vetele pidemmän päälle. Tosiasiat on pakko tunnustaa, eli että on sopeutettava ja käytettävä verotusta yhtenä pienenä lisänä saavuttaa talouden tasapaino."
Tuossa menee koko lailla kaikki puurot ja vellit pahemman kerran sekaisin. Sopeutus esitetään vain leikkauksen synonyymina, ja oma aatteellinen näkemys pienestä veronkorotuksesta ja suurista leikkauksista "tosiasiana", joka "on pakko tunnustaa". Sopeutustarve on tosiasia, keinot sen toteuttamiseen arvovalinta. On melko huteralla pohjalla, jos omia arvovalintoja ei pystytä edes tunnustamaan arvovalinnoiksi vaan niitä ajetaan väkisin läpi ikään kuin ainoina mahdollisuuksina.
Verojahan ei ole nostettu eikä nostamassa "joka välissä", kun Jämsä ei ole nostanut verojaan kohta viiteentoista vuoteen. Kun väestö on siinä välissä vähentynyt ja ikääntynyt, se on aiheuttanut tulopuolelle vajetta, minkä seurauksena nyt ollaan tässä tilanteessa.
Äkillisen sopeutustarpeen aiheuttanut valtionosuusjärjestelmän uudistus perustuu siihen, että katsotaan kunnalta siirtyviä sotemenoja ja kunnan omia tuloja, ja valtionosuuden muutoksilla kannustetaan kuntia joko veronkorotuksiin tai -kevennyksiin. Kun Jämsälle tuli vuodelle 2022 yllättäviä sotemenoja huomattavasti lisää ja veropuolella näkyi pitkään kestänyt aliverotus, lopputuloksena valtiontuet leikkaantuivat huomattavasti.
Kun katsotaan naapurissa olevia verrokkikuntia, Jämsä on ollut kaikista kevyin verottaja. Keuruulla kunnallisvero on ollut 0,75 prosenttiyksikköä Jämsää suurempi, Orivedellä yhden prosenttiyksikön, Mänttä-Vilppulassa puolitoista. Myös kiinteistöveroissa Jämsä on ollut verrokkikuntien koko lailla kevyin verottaja. Naapuruston verotasolla Jämsä ei olisi tässä tilanteessa, koska valtionosuusleikkaus olisi huomattavasti pienempi.
Ongelma on siis itse aiheutettu aliverotuksella, mikä ei kuitenkaan ole tuonut muuttoaaltoa korkeammin verotetuista naapurikunnista, mutta itse ongelman korjaamisen sijaan kaupungin johto haluaa laittaa maksajaksi Jämsän ja etenkin sivupitäjien lapset ja ikäihmiset. Se ei ole mitenkään välttämätöntä vaan se on arvovalinta ja yksinkertaisesti väärin. Asian moraalista ongelmaa ei helpota se, että johdon linjaa ajetaan pelottelulla, puolitotuuksilla ja suoranaisilla valheilla, jotka vaikuttaa perustuvan enemmän fiilikseen kuin tietoon ja laskelmiin.
Kaupungin johdon esittämässä talousohjelmassa kunnallisveron puolen prosentin korotus jättäisi Jämsän edelleen naapuruston verrokkien kevyimmäksi verottajaksi, eikä ehdotetut kiinteistöverojen korotuksetkaan laittaisi Jämsää kuin valtakunnalliselle keskitasolle, ja edelleen naapuruston kevyempään päähän.
Jos laitetaan Jämsän kunnallisvero Oriveden tasolle ja nostetaan kiinteistöveroasteet naapureiden mukaan, niin lopputuloksena Jämsässä maksettaisiin palkasta vähemmän kuin Mäntässä mutta saman verran kuin Orivedellä, asunnosta maksettaisiin saman verran kuin vastaavan arvoisesta asunnosta Mäntässä ja Orivedellä, kesämökistä saman verran kuin Jyväskylään nykyään kuuluvalla Korpilahdella, ja maapohjasta sekä tuotantorakennuksista saman verran kuin Petäjävedellä ja Jyväskylässä.
Muillakin kunnilla on korotuspaineita, mutta tuolla korotuksella Jämsä ei olisi yhdessäkään kuntaveroluokassa naapureita korkeammalla, mutta pelkästään kiinteistöverojen tuotto olisi 1,2 miljoonaa enemmän kuin johdon esittämässä suurten leikkausten ja pienten veronkorotusten mallissa. Kun tuohon lisätään kunnallisveron prosenttiyksikön korotuksen tuoma kaksi miljoonaa niin loppusaldo olisi tulopuolelle 3,2 miljoonaa euroa vuodessa, yli kaksi kertaa enemmän kuin lakkautettaviksi ehdotettujen koulujen yhteenlasketut puolentoista miljoonan vuosikustannukset.
Näin voitaisiin säilyttää kuntalaisille ja pitäjien elinvoimalle tärkeimmät lähipalvelut ja samaan aikaan sopeuttaa taloutta esitettyä ohjelmaa oikeudenmukaisemmin, nopeammin ja tehokkaammin, koska verotason korjaus alkaisi tuottaa jo ensi vuonna, kun taas koululakkautukset eivät säästäisi senttiäkään ennen vuoden 2025 jälkipuoliskoa. Verotason oikaisu naapureiden tasolle olisi kaikin puolin kohtuullista, mitä massiiviset leikkaukset sivupitäjistä sekä lapsista ja ikäihmisistä eivät ole.
Lisäksi valtionosuusjärjestelmä uudistuu 2026 ja seuraavat kuntavaalit on puolentoista vuoden päästä keväällä 2025. Jämsällä ei ole mikään pakko tehdä kunnan luonnetta syvästi ja peruuttamattomasti muuttavia leikkauksia nyt, vaan pelkästään oikaisemalla verotus naapureiden tasolle voidaan mennä seuraavaan valtionosuusuudistukseen asti ilman ehdotettuja leikkauksia sivupitäjien, lasten ja ikäihmisten tärkeimpiin lähipalveluihin, mutta kuitenkin niin että samalla talous sopeutetaan tasapainoon nopeammin, tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin kuin johdon esittämässä mallissa.
Samalla voidaan seuraavia vaaleja varten käydä perustava kuntalaiskeskustelu siitä millainen Jämsä tulevaisuudessa halutaan, niin että kuntalaiset voivat valita valtuutettunsa siltä pohjalta puolentoista vuoden päästä koittavissa vaaleissa.
Korkeinta valtaa kunnassa käyttää edelleen kunnanvaltuusto, joka ei ole kuitenkaan saanut kaupungin johdolta tarvittavia laskelmia eikä aikaa voidakseen tehdä asiasta tietopohjaisen päätöksen monipuolisen tiedon, vaikutusarvioiden, avoimen keskustelun ja vakaan harkinnan pohjalta. Johto on sen sijaan pyrkinyt estämään ja rajoittamaan sekä keskustelua että valtuuston tiedonsaantia.
Valtuutetut ovat vastuussa vain ja ainoastaan kuntalaisille, jotka ovat osoittaneet lisääntyvää aktiivisuutta, kunnia ja kiitos heille siitä. Nyt on valtuuston aika huolehtia siitä että mitä Jämsä ikinä päättääkään sopeutuksen toteutustavasta, niin kuntalaisten suoraan valitsemat luottamushenkilöt ovat asiassa kuskin eikä matkustajan paikalla.
Veroprosentteja voidaan tarkistaa vuosittain, jos niissä havaitaan tehdyn virheitä, mutta lakkautettuja kouluja ja purettuja koulurakennuksia palveluineen ei tulla saamaan takaisin siinä kohtaa kun ne on kerran ajettu alas. Sen takia tällaiset päätökset pitää tehdä vakaasti harkiten eikä fiilispohjaisesti hosumalla.
Jatketaan keskustelua ja käydään aktiivista vuorovaikutusta kuntalaisten ja luottamushenkilöiden kesken siitä millaisen Jämsän me todella haluamme.
#kuntatalous herättää kysymyksiä ja apua tarvitaan. Voisiko joku selittää niin yksinkertaisesti että tällainen yhteiskuntaopin opettajakin asian ymmärtäisi.
Sote-uudistuksen muutosrajoitin ja järjestelmämuutoksen tasaus näyttää vuodelle 2024 aika erikoiselta.
Laki valtionosuuksista §31 sanoo että valtionosuuden vuosittaiset muutokset on +-15€/as.
HE 241/2020 sanoo suoraan että tarkoitus on rajoittaa ettei kuntatalouteen tule rajuja muutoksia.
Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2024 sen sijaan näyttää todella rajuja muutoksia.
Kun katsotaan Kuntaliiton sivulta löytyvää taulukkoa, valtionosuudet laskee yhteensä yli 250 miljoonaa.
Suurin asukaskohtainen leikkaus on Pyhärannassa (-576€), lisäys Lestijärvellä (+858€).
Mitä tapahtu tuolle +-15€/asukas vuotta kohden?
Voisiko joku nyt ystävällisesti selittää että mistä tulee tuo -257 miljoonaa, ja miten tällaiset vaihtelut valtionosuuksissa ovat lainmukaisia?
Jotain tolkkua tähän olisi hyvä saada koska noi muutokset on todella rajuja ihmisten peruspalveluissa.
Mulla on 40 K euroa tuhlattavissa #Porvoo n kaupungin rahoja, ja mietin, tuhlaanko kaiken kerralla #hiilinielu ihin & #elonkirjo on vai shoppailenko useampia halvempia asioita kuten kehitysvammaisille #disco ja ilmaisia bussikyytejä kaikille.
Meillon nääs käynnissä #OsallistuvaBudjetointi -hanke
https://www.porvoo.fi/asiointi-ja-paatoksenteko/osallistu-ja-vaikuta/osallistuva-budjetointi/
ja tänään aukesi äänestys, jossa kaupunkilaisten ehdotuksista voi äänestää suosikkinsa.
https://www.porvoo.fi/app/uploads/sites/2/2023/09/Ideat-aanestykseen-2023.pdf
