Professori Simo Mikkonen on uusi Historiallisen Aikakauskirjan päätoimittaja. Hänen viisivuotiskautensa alkaa 1.1.2026. Onnittelut!

https://www.historiallinenaikakauskirja.fi/2025/08/06/professori-simo-mikkonen-historiallisen-aikakauskirjan-paatoimittajaksi/

Pitäisiköhän esimerkiksi HAikiin lisätä laatutae-mainos: "Artikkelisi lukee ihminen ja sen arvioi ihminen. Kaikki näkymättömät pölöpromptit menevät hukkaan. Lähetäthän siis meillekin vain ihmisen kirjoittamia artikkeleita."

(pohtii HAikin päätoimittaja A. Lahtinen)

https://www.theguardian.com/technology/2025/jul/14/scientists-reportedly-hiding-ai-text-prompts-in-academic-papers-to-receive-positive-peer-reviews?utm_source=dlvr.it&utm_medium=bluesky&CMP=bsky_gu&

Toinen historia-alan julkaisu, Kasvatus ja aika, avaa pääkirjoituksessaan tieteellisen lehden toimitustyötä. Hyvin tuttuja havaintoja!
"On ihmiselle siunaus saada tehdäyhteistyötä kaikkien näiden mainioiden tyyppien kanssa, joten valtava kiitos kaikille omanlehtemme – ja miksei myös muiden lehtien – toimittajille! "

https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/162819/106097

Historiallisen Aikakauskirjan 2/2025 kansikuva.

https://www.historiallinenaikakauskirja.fi/

Historiallinen Aikakauskirja 2/2025 on matkalla tilaajille ja osalle jo saapunutkin. Aiheena on keisariajan Suomi uudelleen tulkittuna. Päätoimittajan saatesanat ja sisällysluettelo löytyvät jo pääsivulta linkin takaa.

https://www.historiallinenaikakauskirja.fi/

Historiallisen Aikakauskirjan Keisariaika-teemanumero ilmestyy kesäkuun puolivälissä! Se sisältää mm. artikkelin ”Nikolai Putilovin yritysimperiumi ja Savon rautateollisuuden imperiaaliset verkostot 1857–1880”.
Kirjoittaja Timo Särkkä nostaa huomion kohteeksi taloudellisen imperialismin ja kuuluisan teollisuusmies Putilovin: Savon järvimalmiruukit olivat jonkin aikaa hänen imperiuminsa keskus.

@janvenetor @EevaXTiina @HAik

Nyt minulla on työn alla ohjelmistoprojekteille ja muille monitahoista suunnittelua ja yhteistyötä vaativille hankkeille sopiva yhteistyöalusta. Lähtökohtana on menetelmä nimeltä Obeya eli hankkeelle pyhitetty työtila. Siitä olisi tarkoitus tehdä muunnos, joka mahdollistaa monipaikkaisen työn. Idea on ottaa perustaksi git ja hyvä PKM ratkaisu, esim. Org Roam (https://www.orgroam.com/manual.html). Siihen saisi liitettyä kotisivutkin yhtenä CI/CD putkena.

@HAik oikein hyvä kirjoitus, kiitos.

Mastodonin käyttäjämäärät on vielä pieniä, mutta sillä on jotain ominaisuuksia joita muilla vaihtoehdoilla ei ole minkä vuoksi sitä kannattaa harkita muiden rinnalle:

- Mastodon on täysin omassa hallinnassa, eikä siihen voi tulla mainoksia tai muita haittaominaisuuksia jälkikäteen.
- Sisällöt pystyy lisäämään museon omille webbisivuille esim uutispalstan tai blogin muodossa. Mastodon-sisällöt pystyy lukemaan helposti ilman tunnusta palvelussa ja linkit voi jakaa muualle.

#mastodon #viestintä

@HAik

Alkuvuonna alkanut Fedi-huumani alkaa tasaantua, kun suurin oppimistyö uusien alustojen ymmärtämisessä on tehty.

Kaipaan somesta (laadukasta) keskustelua ja siinä Fedi on vahvoilla. Facebookissa tai Linkkarissa ehkä alle 5 prosenttia verkostostani kirjoittaa säännöllisesti omia postauksia, ja pieni on sekin prosentti, joka kommentoi mun avauksia.

Halutaanko somesta (maksettuja) silmäpareja vai keskusteluja? Jos molemmat kelpaavat, niin ehkä vanhojen kanavien rinnalla voisi kokeilla pienesti jotain uutta, vaikka Mastodonia. Koko organisaation sijasta tänne voisi vaikka värvätä jonkun asiantuntijan agentiksi, tunnustelemaan maaperää?

@tomminieminen

Älä ny ku vanha päätoimittaja yrittää silmät ristissä jotain naputella someen... pitää hankkia uudet lasit...

Historiallisen Aikakauskirjan Keisariaika-teemanumero ilmestyy kesäkuun puolivälissä! Se sisältää mm. artikkelin:
”Pietarin konservatoriossa opiskelleet naispuoliset pianopedagogit Helsingissä ja Tallinnassa 1860-luvulta 1920-luvulle”

Nuppu Koivisto-Kaasik kartoittaa imperiumin pääkaupungissa opiskelleita naispuolisia pianonsoitonopettajia, jotka työskentelivät Helsingissä tai Tallinnassa. Millaisia kohtaloita heillä oli ensin saman imperiumin sisällä ja sitten vanhan maailman kadotessa?

"Museon on kohdattava yleisönsä somessa. Lainatun median hallinnasta on kuitenkin tullut hankalaa, kun maailmanpolitiikan heilahtelut muuttavat alustoja ja niiden logiikkaa. Museoliiton viestintäjohtaja Miisa Pulkkinen pohtii ajankohtaista kehitystä."

https://museoliitto.fi/uutinen/museon-on-oltava-somessa-vaikka-se-on-yha-vaikeampaa/

Edellistä leppoisampi kuva samalta päivältä: historia-alan tiedelehtien toimittajia pohtimassa alan kirja-arvioiden laatua ja määrää. Mukana niin Historiallisen Aikakauskirjan, Lähihistorian, Miratorin kuin Ennen ja nyt -lehden tekijöitä. Jatkoa seuraa...

Tampereella käynnissä olleet harjoitukset innoittivat pohtimaan meemikuvaa tiedelehden toimittajan ja kirjoittajan välisestä kommunikaatiosta ja työskentelystä.

Miratorin teemanumero ”Fighting for the East – Festschrift for John Lind” tarjoaa uusia näkökulmia Koillis-Euroopan historiaan 1100-luvulta 1500-luvulle. Samalla numero juhlistaa arvostetun ja vaikutusvaltaisen Pohjolan keskiajan tutkijan pitkää uraa. Artikkelit tarkastelevat keskiajan etnisiä ryhmiä, yksilöitä, kulttuuria ja politiikkaa oman aikansa kontekstissa ja haastavat romanttisia ja kansallismielisiä tulkintoja.

Numero on vapaasti luettavissa osoitteessa https://journal.fi/mirator/issue/view/12158

Kansalliskirjasto. (tuntematon vuosi, Museovirasto, Historian kuvakokoelma)
Alkuperäisen kuvan lähde: https://finna.fi/Record/museovirasto.74DAB0956CF2AC0EE19580BF2B9BBD82
Valokuvaaja Signe Brander, värit #DeOldify

Kansalliskirjastolla on nykyisin oma Mastodon-instanssi/palvelin, tilit ovat palvelukohtaisia: https://some.kansalliskirjasto.fi/directory
(edit: muokkasin linkkiä, seuraatkaa mieluummin tilejä kuin instanssia)

@sannahaukkala

Mahtavaa!

HY:n historian oppiaine on tehnyt tilin mastodonissa: https://h-net.social/@Historia/114070012104573067

Saisiko yliopistot Mastodonttiin vaikka vaan peilaamalla sisältöjä muualta? Jari Vuorijoki on tehnyt yliopisto-botin, joka repostaa tänne sisältöä eri yliopistojen Bluesky-tileiltä sekä STT:n tiedotteista. https://mastodon.social/@yliopistobotti