Arvon parviäly, pari kysymystä! Yritän auttaa Linuxiin vaihtamista harkitsevaa yliopisto-opiskelijaa, mutta en ole varma tiedänkö tarpeeksi siihen tänä päivänä liittyvistä erikoistarpeista, eikä hänkään niistä kaikista välttämättä ole tietoinen ennen kuin tulee ongelmia.
Vieläkö esim. Zoom ja Teams toimivat Linuxissa hyvin päivittäisessä käytössä? Onko jotain muuta huomioitavaa, mitä tulee mieleen? Yliopiston VPN?
(tuuttausta saa tehostaa)
Ei muuten kannata luoda Linux-asennusmediaa vanhasta tai paljon käytetystä muistitikusta, koska ne voi olla aika kuluneita ja osittain viallisia. Siitä voi seurata ehkä huomaamattomiakin virheitä asennuksessa, mistä sitten voi myöhemmin joutua kärsimään. Itselläni muistitikut on aika säännönmukaisesti vikaantuneet ikääntyessään. Jos ei ole taitoa tarkistaa tikulle tallennettujen tietojen eheyttä, niin Linuxin asennusta varten kannattaa suosiolla ostaa uusi tikku, mikäli taloudellinen tilanne sallii kympin ylimääräisen ostoksen. Vaihtoehtoisesti voi selvittää, miten datan eheys varmistetaan. Minä ainakin voin neuvoa.
Joidenkin Linux-jakeluiden (ainakin Fedoran) asennusmediat tekevät tarkistuksen kyllä automaattisesti asennuksen käynnistyksen yhteydessä, joten niiden kanssa ei tarvitse osata tehdä sitä itse.
Paljonko #Linux käyttää levytilaa? Eli järjestelmänlaajuiset sovellukset ym, ei sisällä käyttäjän kotihakemiston tiedostoja.
Debian 13, tuore asennus 5.3 Gt
Debian 12, yli vuoden käytössä ollut asennus 75.7 Gt, josta:
Flatpak-sovellukset 43.2 Gt
texlive-asennus 9.6 Gt (tätä tuskin tarvitset)
järjestelmälokit 4.2 Gt
loput 18.7 Gt
Gnome on ollut mulla muutoin täysin horjumaton jo vuosia, mutta työpöytäkoneen isoilla näytöillä siitä saa käyttömukavuudeltaan siedettävän vain epävirallisilla laajennoksilla, joista yksi on kaatanut koko työpöytäympäristön varmaan jo kolmesti nyt kesän jälkeen. Järjestelmälokit täyttyy jollain siihen liittyvillä JSAPI-virheillä.
Mitenhän Debian 13:n KDE pärjäisi vakaudessa (kaatumattomuudessa), onko kellään kokemusta? Mulla saattaa helposti olla uudelleenkäynnistysten välillä kuukausikin.
Unohtuiko miten jotakin komentoa Linuxissa tarkalleen käytettiinkään, muttei viitsisi taas kerran kahlata läpi pitkiä käyttöohjeita?
`tldr <komento>` listaa tavanomaisimpia käyttöesimerkkejä.
https://github.com/tldr-pages/tldr
Tietokoneelle asennettavia tldr-asiakasohjelmia on useampia. Itselläni on tällä hetkellä Debianissa käytössä tealdeer (apt install tealdeer).
Tietokantaa voi katsella myös selaimella: https://tldr.inbrowser.app/
Perustettiin uusi kaikille avoin suomenkielinen Linux-aiheinen pikaviestinkanava. Joitakin olemassaolevia oli, mutta niissä oli erinäisiä teknisiä tai ylläpidollisia haasteita joten päätimme että uudelle olisi kysyntää. Kanava sillataan useaan viestimeen ja sillä on toivottavasti aktiivinen ylläpito. Tekniikan tarjoaa hacklab.fi.
Matrix: #linux:hacklab.fi
Telegram: https://t.me/+dw9YmV0cRXVjYTNk
Tervetuloa!
Ps. Jos jollakulla on esim hyvä aiheeseen sopiva Discord-kilta niin sinne voitaisiin myös sillata kanava.
@nen @timojyrinki @Endof10
Tähän voisin itse myös osallistua eli tarjota apua #LinuxFI käyttöön otossa.
Omassa vanhassa Windows 10 läppärissä kosketuslevy vikaantui ja jotain muutakin oli käyttöjärjestelmässä sekaisin, niin vaihdoin Linuxiin. Ubuntu ei siinä tue heittämällä rautaa. Samoin Linux Mint myös Debian pohjaisen vaatii ajurien manuaalisen asennuksen.
Voisin olla siirtymän teossa mukana (vain yksi kone kerrallaan #Järvenpää, #Hyvinkää suunta). Harjoittelurautaa...
@timojyrinki @Endof10 Jos on jo valmiiksi fedissä niin suomeksi voi myös kysellä apua aihetunnisteella #LinuxFI tai tägäämällä tietäväisiksi arvelemiaan ihmisiä suoraan (minua ainakin saa häiritä).
Nämä olen nyt erikseen testannut, että toimivat tässä suoraan ilman erillistä säätöä tai asennuksia.
Ohjelmistot/sovellukset ym (koskee kaikkia käyttäjiä):
+ Epävapaiden video- ja audioformaattien toisto (HEVC, MP3, yms. on historiallisesti vaatineet erillistä asennusta)
+ Suomen oikoluku LibreOfficessa
Laitteisto (luonnollisesti toimivuus riippuu myös niistä):
+ Tietokoneen valmiustila ja siitä herääminen, useimmiten...
+ Äänet, kaiuttimet
+ Web-kamera
+ Sisäänrakennettu wifi
+ USB wifi dongle (ei toiminut aiemmassa käyttiksessä)
+ Bluetooth, langattomat kuulokkeet
+ Näppäimistö, kosketuslevy, kosketusnäyttö
+ Grafiikkakiihdytys, varauksin (vanha AMD integroitu näytönohjain)
Mutta vakaviakin laitteistoon liittyviä ongelmia on ilmennyt, mutten tiedä vielä minkä verran Mintillä on osuutta asiaan. Kone kun on myös fyysisesti osittain hajoamassa tai hajonnut.
@jari_vuorijoki Kerro toki millaisia hankaluuksia ja miten ratkesi? #LinuxFi
Mietin täs eri vaihtoehtoja Linux-jakeluille (itselle ja mahdollisimman kevyesti tuettavaksi ei-teknisille sukulaisille). Yksi potentiaalinen olisi #openSUSE ja se muuten vaikuttaa ehkä sopivalta mut vähän arveluttaa se omistuspohja SUSE:n puolella.
Onko toi SUSE:n omistuspohja asia minkä kanssa opppii elämään vai pitäiskö siihen suhtautua siten kuten kaikkeen et "no, voihan olla et ne vaihtaa kaiken tilalle AI:n jossain vaiheessa mut sit vaihtaa jakelua"?
Täytyy sanoa, että olen vaikuttunut siitä, kuinka käyttäjäystävälliseksi hiottu tämä Linux Mint on. Tämän mun hyvin lyhyen kokeilun ja muiden ihmisten kokemusten ja suositusten perusteella voin itsekin lämpimästi suositella tätä jokaiselle, joka ei tykkää säätää tietokoneita tai Linux ei ole entuudestaan tuttu. Mulla on toki vielä kokematta, millainen tämä olisi pitempään päivittäisessä käytössä, mutta tietojeni valossa on vaikea keksiä, miten Mint voisi poiketa muista Linux-jakeluista ainakaan huonompaan suuntaan.
Asennus oli todella helppo ja selkeä. Heti sen jälkeen kirjauduttaessa ruudulle avautuva avustin (Tervetuloa!-ikkuna/aloitusnäkymä) on oikeasti tosi hyödyllinen ja ohjaa käyttäjää tekemään tavallisimmat ja tärkeimmät asetukset sekä opastaa muutenkin alkuun.
On tämä kone ehkä vähän äärirajoilla jo suorituskyvyn osalta. Yli kymmenen vuotta vanha pikkuläppäri, joka maksoi uutena 300€, eli ei ole ollut alun alkaenkaan kovin jaksavainen tyyppi. Neliydinprosessori 600–1000MHz, keskusmuistia 3.3GiB. SSD-levyn sentään olen tähän päivittänyt.
Alkaa taas olla ajankohtaista vaihtaa Linuxia toisella koneella. Harkinnassa:
– Debianin seuraava versio (+KDE 6), vaikka onkin vielä kesken
– Linux Mint, jotta voisi tarvittaessa täsmällisemmin opastaa Windowsia pakenevia
– MX Linux hieman kiinnostelisi kokea osittain samasta syystä
Nykyään vihaan koneen säätämistä niin paljon, että käyttiksen isojen päivitysten tahti on valtava mukavuustekijä... Siksi etenkin Debian 13 testiversio vois olla parhaasta päästä, kunhan se vain toimii. Sillä porskuttaisi sitten vuosia yhteen menoon tarvitsematta uudelleenasennuksia.
Vastaan tuli ajatus, että käyttäisi Linuxia kaikkeen asiointiin ja lakisääteisiin tehtäviin. Windows voisi olla siinä rinnalla, jos sitä välttämättä harrastusten esim. pelaamisen vuoksi tarvitsee. Ja välttelisin puhelintakin asioinnissa, koska ne ovat digijättien hallitsemia. Ajatus kuulosti hyvältä, koska minusta ei ole oikein ja demokraattista, että julkishallinto pakottaa tietoteknisten valintojensa kautta antaan vastikkeetta rahaa jenkkien digimiljardööreille.
#LinuxFI
Löytyykös Linuxille jotain järkeviä Mastodon-clienttejä Whalebirdin lisäksi?
@Linux Itselläni vuosien varrella ollut lähes nämä kaikki käytössä. Nyt about vuoden ollut tyytyväinen @pop_os_official -käyttäjä. #LinuxFi
